Teehetki

 Tositarina.

Mielestäni elämäni erikoisimmat tilanteet ovat tapahtuneet alkoholin nauttimisen myötä. Ja niitä tilanteita riittää. Tässä yksi eriskummallinen tarina.

Baari-ilta venähti tietysti tappiin asti, ja olin kotosalla aamuyöllä klo 4. Ex-ukkoni oli kadonnut tapansa mukaan teille tietämättömille ja olin kovin tylsistynyt. Youtube on viihdyttävä aamun pikkutunneilla, mutta harmi vain, se ei osaa puhua. Kaipaan jutteluseuraa laskuhumalassani!

Postiluukku käy. Ja minä ampaisen paikalle ja avaan oven. Oven takana on hämmentynyt aamulehdenjakaja. Koska tahdon jutteluseuraa, ehdotan lehdenjakajalle teetä!

Minä: On kauhean tylsää, ja tekee mieli jutella. Tuutko istumaan kanssani, jos keitän teetä?

 

Lehdenjakaja: Ai. No siis, kyllähän mä kai voisin. 

 

Minä: Mahtavaa! Saat valita teelaadun! On kuule monta erilaista! Otatko normaalia vai jotain erikoisteetä? Vaniljatee on hyvää mun mielestä.

Olen aivan tohkeissani tilanteesta. En suinkaan kuvitellut, että saisin kuin taivaanlahjana juttuseuraa. Kuinka monella ihmisellä käy kello 4 aamulla lehdenjakaja teehetkellä?

Mikro hurisee. Vesi lämpenee. Teepussia uitetaan kupissa. Pian alkaa lehdenjakajan painajainen.

Minä: Voi voi, kuule. Mun ukko on kadonnu, vaikka en sitä toisaalta kotiin kaipaakkaan. Mulla on kuule aika paska ukko. 

Lehdenjakaja: Aijaa. Ei ole kovin hyvä juttu.

Minä: No niinpä! Kuka nyt paskaa ukkoa jaksaisi? Onko tee hyvä?

Lehdenjakaja: On tosi hyvä tee. Niin, ei paskaa ukkoa kukaan jaksa. Kivan näköinen koti on teillä. 

Minä: Paska koti ja paska elämä! Ja ukko vasta paska onkin!

Lehdenjakaja juo kiltisti hiljakseen teetä ja kuuntelee. Se on kovin vähäsanainen, joka johtunee siitä, että minä silmät lupsuen marmatan hänelle koko elämäni. Papatukseni välissä muistan kiitellä lehdenjakajaa, että onpa kiva kun teelle tulit. 

Lehdenjakaja kiittää teestä ja kertoo, että loput lehdet olisi jaettava. Alkaa heti masentaa, ja tarjoan toista teekupposta. Minä tahtoisin jutustella!

Mutta lehdenjakaja haluaa tehdä työnsä ja on luultavasti puhkeamaisillaan korvaverenvuotoon. Kuka jaksaa kuunnella aamulla kello 4 humalaista höpisijää? Lehdenjakaja jaksoi. Hän teki virheen. Ei ehkä niin kovin rentouttava teehetki?

Aamulla pääni on selvä ja nolottaa ja naurattaa samanaikaisesti. Oliko unta vain? Ei. Todistusaineisto on tiskipöydällä. Siellä on teekuppi. 

PS: Jos ihmettelitte miten tämä tarina voi olla totta, niin tässä vielä selitys: Lehdenjakaja oli ehkäpä intialainen. Ja kuten tiedämme, tietyissä kulttuureissa suhtaudutaan asioihin avomielisemmin. Kuten aamuyön humalaisiin teekutsuihin. Jos lehdenjakaja olisi ollut suomalainen, teehetkeä ei olisi luultavasti syntynyt. 

 

Jos lehdenjakajan nimi olisi ollut Mikko, se olisi luultavasti vain paennut paikalta ja ajatellut "Jestas miten mielenvikainen äijä!"

 

 

 

Kuva:Freepik.com