18 tammikuuta 2022

Jumppaa läski!

 Pohdiskelua

 

 


 

 

 

"Kyllästyttääkö olla laiska läski? Istutko sinäkin parhaan puolesi päällä? Hyi senkin veltto paska."

 

Näin liikuntaa inhoavana ihmisenä, ei tule hyvä olo TV-shopin mainoksia katsellessa. Tämä jumppalaitteiden markkinointiohjelma tuntuu jokseenkin syyllistävältä. Varsinkin jos sitä katsoo hillomunkki kädessä. Ab-doerilla saa mahtavat vatsalihakset ja vain 3 sekuntia päivässä riittää. Niin kertoo laitteen kehittäjä ja esittelee ärsyttävän napakkaa pyykkilautavatsaa. Oma vatsa roikkuu housujen päällä...öh, ei niin napakkana. 

Tulee innostus! Kyllä nyt elämä muuttuu ja minä muutun! Päätös on vahva ja mielikuvissani kirmaan kesällä rannalla, upealla, kateutta herättävällä kropalla.

Hiki valuu ja vituttaa. Jumppaaminen on kamalaa, en tykkää yhtään. Mutta seksikästä vartaloa ei saa sohvalla makaamalla. Sen tietää jopa saapas-tyhmä yksilö.

Vatsa on kipeä. Samoin kädet ja oikeastaan joka paikka. Jumppaaminen tekee kipeää. "Muista pitää lepopäivä" kerrotaan joka paikassa. Höpsis. Ei mitään lepopäiviä. Kaikkihetimullenyt. On kiire saada seksivartalo!

Rasvatonta rahkaa purkkitolkulla. Jälkiruoaksi ilmaa ja pölyä. Kyllä nyt löllö lähtee ja kohta olen mieletön adonis, jota kaikki kuolaa. 

Rahka alkaa oksettaa jo parin päivän jälkeen. Se jää kitalakeen kiinni ja oksennus meinaa lentää. Olen turhautunut. Peilissä katsoo takaisin sama vanha otus. Missä on lihakseni ja pyykkilautavatsa? Tällainen ei sovi kärsimättömälle ihmiselle.

Telkkarissa Tiina Jylhä kertoo, että syö kiltisti rahkaa ja rasvatonta kanaa. Tiina ei syö mitään muuta. Tiina syö joka päivä uskollisesti samaa. Tiina myös tietää kertoa, että jos oikein haluaa herkutella ja olla riettaalla päällä hän saattaa pyöräyttää kanan pannulla ihan pienessä voitilkassa. Voin vain kuvitella Tiinan voitilkan. Sen voi löytää nippanappa pannulta suurennuslasilla.

Siispä kanaa ja rahkaa. Rahkaa ja kanaa. Rahkakanaa. Kanarahkaa?

Tekee niin mieli pizzaa. Oikein sellaista vehnähöttöä. Leipää mielin määrin ja vähän palanpainikkeeksi hampurilaista. Ja 10 kiloa ihania irtokarkkeja. Mutta ei. Muistan Jylhän Tiinan sanat. "Ei saa tuloksia jos ei ole tarpeeksi ankara itselleen". 

Jumppaintoa kestää vajaa viikko, kun tekee mieli luovuttaa. Ei. Minusta ei ole tähän. On sunnuntai aamu ja TV-shop syyllistää katsojansa. "Älä ole enää laiska läski. Tilaa tämä laite ja elämäsi muuttuu. Sinä muutut!"

Minä en ole muuttunut miksikään. Haukkaan hillomunkkia ja vaihdan kanavaa. Siellä tulee uusinta. Uusinta kertoo lihavasta ihmisestä, joka ei tekosyiden varjolla jaksa laihduttaa. En ole sentään niin valtavan kokoinen, että pitäisi seinä murtaa ja liikuttaa ruho ulos apuvoimien keinoin. Tämä ajatus miellyttää minua ja päätän olla itselleni armollinen...

 ....Kunnes taas päätän ryhtyä kehonrakentajaksi ensiviikolla. Ja sitä seuraavalla viikolla. Ensi vuonna ja loppuelämäni ajan.  

 

Kuva: soph-fit.com

1 kommentti:

Anna palaa!