Laivastonsiniset juhlat

Fiktiivitarina.

 

 

Eija sutii vedenkestävää maskaraa ripsiinsä ja punaa huulensa korallinsävyllä. Samalla, kun Eija siloittelee tummanruskean polkkatukkansa haituvat, Eija Muistuttaa Jarmoa. Kravatti pitää muistaa laittaa!

Jarmo puhisee tuskissaan, ja kyselee, eikö voisi rennomminkin olla? Eija tokaisee, että juhliin mennään nättinä! Jarmosta tuntuu, että happi ei kulje. Tekisi niin kovasti mieli avata edes valkoisen kauluspaidan ylin nappi. Jarmo vihaa tällaisia juhlia. Ja Eija taas rakastaa juurikin tällaisia tapahtumia.

Taksi odottaa jo pihassa. Eija ja Jarmo lähtevät juhliin.

Jarmo ottaa taksissa huikan taskumatista. Sen Eija huomaa heti ja huomauttaa, että varovasti sitten! Jarmo tuhisee epämääräisen vastauksen. Taksi kuljettaa ja takapenkillä Eija hipelöi helmikaulanauhaansa. Eija hymyilee ja miettii, miten ihanan romanttista onkaan tulossa. Vieressä Jarmo hikoilee ja miettii miten kamalaa on pynttäytyä pukuun.

Eija suorastaan purjehtii juhliin, laivastonsininen jakkupuku päällään. Korvissa ovat valkoiset helmet, samaa paria kaulan helmirivistön kanssa. Jarmollakin on laivastonsininen kravatti kaulassa. Eija on sen valinnut, että näyttävät hyvältä yhdessä. Pariskunnan pitää sointua yhteen, niin Eija ajattelee.

Laivastonsininen pariskunta sulautuu nopeasti juhlakansan joukkoon. Eija kikattelee ja hypistelee helmikaulanauhaansa. Jarmo nykii kovasti kravattiansa ja vihaa kauluspaitaa. Kuulumisen vaihteluja.

On se hetki, kun kihlautuvat ihmiset kertovat rakkauttansa ja esittelevät sormissaan olevia rinkuloita. Eijaa itkettää, mutta ryhdistäytyy nopeasti. Eija huomaa, että kuohuviinilasissa on korallinen tahra. Eija pyyhkii sen nopeasti pois. Tahrainen lasi on nolo!

On niin romanttista nyt kaikki! Niin Eija ajattelee ja liikuttuu uudelleen kyyneliin. Tekee mieli ottaa Jarmoa kiinni kädestä!

Eija katsoo Jarmoa, silmäkulmia pyyhkien, mutta jäykistyy nopeasti. Jarmo näyttää kummalliselta.

Jarmokin on kasvoiltaan vähän vettynyt, mutta ne eivät ole onnen kyyneleitä. Jarmon kasvotkin punoittavat. Jarmo on nauttinut huomaamattaan liian monta lasillista kuohuviiniä.

"Saatana, mitä lälly-paskaa. Paskat juhlat ja saatanan ärsyttäviä ihmisiä on täällä kaikki. Ruma tuo akkakin, joka menee kihloihin! "


Eija muuttuu tulipunaiseksi. Korallinpunaiset huulet näyttävät nyt haaleilta Eijan punehtuneita kasvoja vasten. Eijaa hävetää Jarmon sanomiset.

Jarmo nauraa ja hörppää ison kulauksen kuohuviinilasista.

"Saatana mitä paskaa!" Jarmo ottaa laivastonsinisen kravatin kaulastaan ja avaa kauluspaitaa. Ei yhden, mutta kaksi nappia! Jarmo tahtoo hengittää ja rentoutua.

Eijasta tuntuu yhtäkkiä, että hänen helmikaulanauhansa käy liian kiristäväksi. Eija hermostuu, mutta hillitysti. Eija huutaa Jarmolle kihlajaisissa. Jos Eija ei olisi laittanut näitä juhlia varten niin paljon hiuskiinnettä polkkaan, olisi raivokohtaus jo sotkenut polkan korallinväriseen huulipunaan.

Eija häpeää ja pahoittelee. Eija raahaa Jarmon eteiseen ja samalla juhlaväki katsoo hiljaa Eijan ja Jarmon näytelmää. Eija sovittaa Jarmon jalkohin hienoja juhlakenkiä.

"Oli muuten ihan paskaa voileipäkakkua teillä. Hyi saatana, kun oli paljon tilliä siinä!" Niin Jarmo sanoo ja hihittää samalla, eikä halua, että kenkä laitetaan jalkaan.

Taksissa Eijaa taas itkettää, mutta ei onnesta. Jarmo on avannut kauluspaidan nappeja jo paljon ja kysyy, että onko sitä kuohuviiniä vielä?

Aamulla Jarmo herää kamalassa olotilassa lattialta. Silmät tarkentuvat varpaisiin. Varpaankynsissä on korallinpunaista kynsilakkaa. Eija siinä seisoo.

Eija on vihainen. Sen näkee katseesta. Jarmoa hävettää ja seuraavat päivät Jarmo viettää yksin sohvalla. Eija sanoi, että yhteiseen sänkyyn ei ole asiaa nyt.

Vaatekaapissa odottavat Eijan laivastonsininen jakkupuku ja Jarmon tuskallisen samansävyinen kravatti. Seuraavia juhlia odotellessa.

Kuva: Juhlat.fi